Luuydinnäyte suoliluun takaharjanteesta (kristapunktio)

Julkaistu 18.2.2008 • Päivitetty 7.10.2014

Potilas makaa kyljellään, ylempi lonkka koukussa, alempi suorana. Suoliluun takaharjanne paikannetaan tunnustelemalla. Periosti puudutetaan huolellisesti infiltroimalla puudutetta vähintään neliösenttimetrin alueelle. Puudutuksen jälkeen kannattaa odottaa 1–2 minuuttia, jotta puudutus ehtii vaikuttaa. Käytetään pitempää neulaa kuin sternaalipunktiossa. Neula suunnataan sagittaalitasosta hieman lateraalisuuntaan (kuva «Kristapunktio»1) ja viedään poraavin liikkein luuydinonteloon. Luun pintakerros on usein paksu ja poraaminen kestää hetken. Vastuksen äkillinen katoaminen osoittaa, että neula on luuydinontelossa. Ruiskuun imetään 1–2 ml luuydintä voimakkaalla vedolla. Laboratoriohoitaja kerää luuydinhiput "kellonlasilta" ja tekee sivelyvalmisteet kahta vastakkain asetettua objektilasia kevyesti erilleen liu'uttamalla. Sternaalipunktio ks. video «Luuydinnäyte rintalastasta (sternaalipunktio)»1.

Kuva 1. Kristapunktio.

a) Potilas makaa oikealla kyljellään jalat koukussa, vasen jalka enemmän kuin oikea. Punktiokohta on osoitettu x:llä.

b) Lantion poikkileikkaus. Nuolet osoittavat neulan kulmaa punktoitaessa suoliluun posteriorista (P) tai anteriorista (A) harjua.

Kuva 1. Luuydinnäyte rintalastasta (sternaalipunktio).

Luuydinnäyte rintalastasta (sternaalipunktio)

Tekijät

Ilkka Kunnamo

Ei käyttöoikeutta sisältöön

Oppimateriaali

Video

Kesto

2 minuuttia

Kohderyhmä

lääkärit, hoitajat ja alan opiskelijat

Arviot

Sisältöä ei ole arvioitu.